Partituuri $76.95

Alkuperäinen

Weber-Studien 7.

Käännös

Weber Studies 7.

Alkuperäinen

Weber-Studien 7. Carl Maria von Weber und die Schauspielmusik seiner Zeit. Edited by Dagmar Beck. Frank Ziegler. This edition. ED 9623. Hardcover. Books. Librettos. Weber Studies Band 7. Text language. German. 332 pages. Published by Schott Music. SD.49033205. ISBN 9783795703837. With Text language. German. Bis vor wenigen Jahren wurde der Schauspielmusik, abgesehen von einzelnen herausragenden Werken, von der Musikwissenschaft kaum Beachtung geschenkt. eine historiographische Gesamtdarstellung bzw. editorische Auseinandersetzung steht noch aus. Gerade das letzte Drittel des 18. und das erste Drittel des 19. Jahrhunderts konnen als eine Blutezeit der Schauspielmusik angesehen werden. In diesen Jahrzehnten entstand nicht nur eine unuberschaubare Menge solcher Kompositionen. die Problematik der musikalischen Untermalung bzw. Bereicherung des Sprechtheaters wurde auch im asthetischen Diskurs, anknupfend an Gottsched, Scheibe und Lessing, immer wieder thematisiert. Am Beispiel ausgewahlter Buhnenwerke, beginnend mit Kompositionen von Johann Andre, G. J. Vogler und J. F. Reichardt bis hin zu Mendelssohn, Lortzing und Wagner, wird deutlich, wie verschiedenartig die Anspruche von Autoren und Theaterleitern in Bezug auf die Schauspielmusik sein konnten, und wie die unterschiedlichen Moglichkeiten der Theater-Ensembles die Komponisten beeinflussten. Die Spanne reicht von weitgehend beliebigen Arrangements mit grosstmoglichem "Wiederverwendungswert" bis hin zu gross angelegten "analogen", d. ausschliesslich auf ein bestimmtes Schauspiel bezogenen, vorbildhaften Kompositionen. B. Beethovens Egmont, Webers Preciosa, Mendelssohns Sommernachtstraum-Musik. Besonderes Interesse gilt der Problematik der Edition von Schauspielmusiken, die durch ihre enge Bindung an das Drama einen fachubergreifenden Austausch unter Literatur-, Theater- und Musikwissenschaftlern erforderlich macht. Hier zeigt sich, dass kaum eine "Patentlosung" zu finden ist. vielmehr stellt jeder Komponist, jedes Werk andere Anspruche an den Editor. Ausgehend von einem Grundkonsens, der die wechselseitige Bedingtheit von Drama und Musik unterstreicht, fuhren nur individuelle, vom einzelnen Werk ausgehende Strategien zu einer adaquaten Wiedergabe in der Edition. zahlreichen Abb. u. Notenbeisp.

Käännös

Weber Studies 7. Carl Maria von Weber ja näytelmämusiikki aikansa. Muokannut Dagmar Beck. Frank Ziegler. Tämä painos. ED 9623. Kovakantinen. Kirjat. Librettoja. Weber Studies Band 7. Tekstin kielen. Saksa. 332 sivua. Julkaisemat Schott Music. SD.49033205. ISBN 9783795703837. Tekstin kieli. Saksa. Viime vuosiin asti, näytelmämusiikki, lukuun ottamatta muutamia erinomaisia ​​teoksia musiikkitiede on annettu vain vähän huomiota. historiografinen yleinen esittäminen tai. toimituksellisen riita on vireillä. Varsinkin viimeinen kolmannes 18.. ja ensimmäisen kolmanneksen 19.. Century voi kukoistus yhtenä näytelmämusiikkia pidettävä. Näinä vuosikymmeninä paitsi unuberschaubare määrä tällaisia ​​koostumuksia luotu. ongelma taustamusiikkia tai. Rikastus puhuttua teatteri, oli toistuva teema esteettinen diskurssi, anknupfend ja Gottsched, pesin ja Lessing. Käyttäen esimerkkinä valitun aallonmurtajat teoksia alkaen sävellyksiä Johann Andre, GJ Vogler ja JF Reichardt on Mendelssohnin, Lortzing ja Wagner, käy selväksi, miten monipuolinen väitteet kirjailijoita ja teatterin johtajat suhteessa voisi olla näytelmämusiikki, ja miten eri mahdollisuuksia teatterin vaikuttanut säveltäjä. Nämä tuotteet vaihtelevat olennaisesti mitään järjestelyjä grosstmoglichem "uudelleenkäytettävyys" jopa suuria "analoginen", d. yksinomaan tietylle draamaa liittyviä, roolimalli kuten koostumukset. B. Beethovenin Egmont, Preciosa Weber, Mendelssohnin Kesäyön unelma Music. Erityisen kiinnostavaa on ongelma painos näytelmämusiikkia, joka vaatii sen läheiset siteet draama kertaisesti ylittävä kesken kirjallisuuden, teatterin ja musiikin tutkijoita. Tämä osoittaa, että on tuskin "patentti ratkaisu" on löydettävissä. Pikemminkin jokainen säveltäjä, jokainen toimii muita väittää Editor. Alkaen perus konsensus, joka korostaa keskinäisen riippuvuuden draamaa ja musiikkia, ajoi vain yksittäisiä, jotka johtuvat yksittäisten työn strategioita adaquaten näytelmään Edition. lukuisia kuvio. u. Notenbeisp.